No linked challenges.
No linked visions.
Yläkoulusta elämäntaitoja
Mahdollistaako yläkoulu tulevaisuudessa tiedonhankinnan, yhteistyötaitojen ja itseluottamuksen opiskelun? Pysyykö opetus mukana yhteiskunnan kehityksessä?
Ihminen oppii parhaiten silloin, kun on motivoitunut opiskelemaan juuri kyseistä asiaa ja kiinnostus aihetta kohtaan on luontainen. Yläkouluopetus maassamme keskittyy liian suurelta osin takomaan faktatietoa tylsistyneiden nuorten päähän. Pieni joukko oppii, mutta useiden opiskelijoiden päähän jää vain murto-osa päntätystä tiedosta. Kouluopetus suosii tietyn tyyppistä oppimista, josta ei kuitenkaan välttämättä ole edes hyötyä työelämässä. Oppilas, joka kykenee nopeasti omaksumaan tietoa (ja unohtamaan oppimansa kahden seuraavan viikon aikana) pärjää kokeissa luultavasti pohdiskelevaa ajattelijaa tai sosiaalisesti lahjakasta nuorta paremmin. Kuitenkin juuri yhteistyökyvyt ja kriittinen ajattelu ovat eväitä, joilla yksilö ja yhteiskuntamme menestyy sekä kehittyy.
Ihmisen elämänhallinnan, onnellisuuden, hyvinvoinnin, pärjäämisen ja menestyksen kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä on terve itseluottamus, joka kuitenkin on maassamme aliarvostettu ominaisuus. Itseluottamusta nakertaa turhaan epäonnistuminen kokeissa, jotka mittaavat vain tiettyjä ominaisuuksia, kuten ulkoa oppimisen taitoa. Kurjaa on myös se, että juuri yläkouluikäiset usein väheksyvät, jopa kiusaavat niitä, jotka pyrkivät pärjäämään koulussa loistavin arvosanoin. Tiedän tapauksia, jotka yläasteelle tullessaan laskivat tarkoituksella yhdeksikön tai kympinkin keskiarvonsa välttävän tasolle vain ollakseen uskottavia muiden silmissä. Yläkouluikäisen kun ei sovi olla kiinnostunut mistään.
Yhteiskuntamme kehittyy huimaa vauhtia. Internetistä on jo mahdollista löytää tietoa lähes mihin tahansa pulmaan muutamalla napin painalluksella. Toisaalta taas kaikki tieto ei ole faktaa. Tärkeää olisi oppia erottamaan faktatieto mielipiteistä ja epäpätevistä tutkimuksista tai selvitystöistä. Pätevillä tiedonhankintamenetelmillä on loppujen lopuksi opiskelijalle tulevaisuudessa enemmän hyötyä, kuin hatarilla muistikuvilla nippelitiedoista. Ihminen, joka osaa etsiä tietoa, kyllä löytää tarvitessaan etsimänsä.
Yhteistyötaidot ovat ensiarvoisen tärkeitä yhteiskunnassamme, jossa ihmiseltä vaaditaan jatkuvasti korkeampaa osaamistasoa. Selvää on, ettei yksi henkilö pysty omaksumaan määräänsä enempää tietoa ja osaamista. Näin ollen on olennaista osata verkostoitua ja käyttää hyväkseen muiden asiantuntemusta oman osaamisensa jatkeena. Myös eri alan ammattilaisista koostuvat työryhmät ovat varmasti nousussa.
Koulujärjestelmämme voisi tulevaisuudessa opettaa alakoulussa jo perusperiaatteet sisäistäneille yläkoulun oppilaille enemmän yhteistyötaitoja ja tiedonhankintataitoja unohtaen yksityiskohtaiset tiedonmuruset ja keskittyen laajempiin kokonaisuuksiin. Tietopohjaa, joka sisältää laajan hahmotuksen maailman toiminnasta, historiasta ja yleisistä lainalaisuuksista, on helppo lähteä jatkamaan oman kiinnostuksen mukaan pienempiin kokonaisuuksiin edeten, kuin rakentaisi pyramidia puupalikoista. Opetuksen tulisi keskittyä tavoittamaan kaikkien opiskelijoiden vahvuusalueet ja tähdätä arvioinnin sijaan tuottamaan oppilaille onnistumisen kokemuksia tavoitteena eheä itseluottamus. Tehokkuusajattelulla ei saavuteta kuin stressaantuneita, uupuneita nuoria. Taitoaineet ja eritoten ryhmäytysmenetelmät ovat oppilaan henkisen hyvinvoinnin kannalta kovaa huutoa.
Opportunity: Koulujärjestelmän kehittyminen paremmin yhteiskunnan vaatimustasoa vastaavaksi
Threat: Uusien toimintamallien toimimattomuus käytännössä
Would you like to comment?
Log in or Sign up
Comments