No linked challenges.
No linked visions.
Kosmetiikkapakkaaminen kuluttajaystävälliseksi -ympäristöä unohtamatta
Yksi ajankohtaisista kysymyksistä kosmetiikkapakkaamisessa on kestävän kehityksen haasteet esim. paljon puhuttua ylipakkaamista kohtaan. Tässä tekstissä käsittelemme mikä on kosmetiikkapakkaamisen nykytilanne ja mitkä ovat tärkeimmät huomioitavat seikat koskien kosmetiikan pakkausmateriaalien ympäristöystävällisyyttä.
Kosmetiikkapakkaaminen kuluttajaystävälliseksi -ympäristöä unohtamatta
Kosmetiikkateollisuudessa tunnetaan hyvin pakkausmateriaalien, niiden tuottamien efektien sekä visuaalisuuden merkitys kosmetiikan tuotekuvan rakennuspaloina. Kosmetiikka luokin pakkaussuunnitteluun erityisen haasteen yhdistää korkealaatuisen muotoilun, estetiikan ja luksuksen ympäristöystävälliseen pakkaamiseen. (Olkkonen-Seppo 2009).Yksi ajankohtaisista kysymyksistä kosmetiikkapakkaamisessa on kestävän kehityksen haasteet esimerkiksi paljon puhuttua ylipakkaamista kohtaan. Tässä tekstissä käsittelemme mikä on kosmetiikkapakkaamisen nykytilanne ja mitkä ovat tärkeimmät huomioitavat seikat koskien kosmetiikan pakkausmateriaalien ympäristöystävällisyyttä. (Järvi-Kääriäinen & Leppänen-Turkula 2002)
Kosmetiikkapakkausta suunniteltaessa huomioidaan ensisijaisesti sen tehtävät, kuten pakkauksen sisältämän tuotteen suojaaminen ja kuluttajaystävällisyys, mutta pyrittävä myös turhien ympäristörasitteiden synnyn estämiseen. Suunnittelussa tulee mahdollistaa pakkausmateriaalin uudelleen käyttö eli elinkaarensa aikana tietyn määrän käyttökertoja kestämään suunnitellun pakkauksen uudelleen täyttäminen tai uudestaan käyttäminen. On mahdollistettava, että kuluttaja voi kierrättää pakkauksen, eli välittää materiaalin uudeksi tuotteeksi prosessoitavaksi esimerkiksi keräyskartongin, keräysmetallin, keräyslasin tai energiajakeen joukkoon. Pakkauksen ympäristöystävällisyydestä ei kerro kuitenkaan vain sen kierrätettävyys. Koko tuotteen ja pakkauksen elinkaari on otettava huomioon. (Järvi-Kääriäinen & Leppänen-Turkula 2002)
Pakkausmateriaalien määrä vaikuttaa suoraan jätteiden määrään. Kosmetiikkateollisuudessa vain yhden tuotteen pakkaamiseen voidaan käyttää monia eri pakkausmateriaaleja. Esimerkkinä voisi esitellä lasisen hajuvesipullon, jonka sulkijana on muovikorkki, pullon ympärille pakattuna pahvikotelo ja päällä muovikelmu. Mikäli pakkausmateriaali sisältää useampaa erityyppistä pakkausmateriaalia joita ei voida irrottaa toisistaan tai tuotetta jää pakkaukseen, on sen hyödyntäminen useimmiten mahdotonta. (Lassila & Tikanoja 2008)
Osa pakkausmateriaaleista on usein kierrätettävää ja voidaan uusiokäyttää, kun taas osa luokitellaan ongelmajätteeksi. Kartonkikotelopakkaukset, lasipullot ja muovikääreet, -pullot ja –purkit sekä pienmetallit voidaan kierrättää. Sen sijaan esimerkiksi kynsilakka, kynsilakan poistoaine ja hiuslakka ovat ongelmajätettä. Myös kuljetuspäästöihin voi vaikuttaa se kuinka tuote on pakattu. Jo tuotteen suunnitteluvaiheessa tulisi siis ottaa huomioon kuinka pakata tuote mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja luontoa säästäen. (Lassila & Tikanoja 2008)
Roskaaminen, eli kun kierrätettävää pakkausta ei kierrätetä, on ihmisen itsensä aiheuttama ympäristöhaitta. Kiinteä jäte on myös kaikista näkyvin ympäristöhaitta. Joten olisi hyvä jos tulevaisuudessa otettaisiin huomioon se kuinka kuluttaja voi vaikuttaa pakkausten ympäristöystävällisyyteen. Esimerkiksi selkeät kierrätysmerkinnät pakkauksissa voisivat saada kuluttajan huomioimaan kierrätystavan. Biohajoavien pakkausten käytön lisääminen olisi erittäin ympäristöystävällistä, sillä ne voidaan hävittää orgaanisessa jätteenkäsittelyssä, kuten kompostoimalla. (Karjalainen & Ramsland 1992)
Lähteet:
Lassila & Tikanoja. 2008. Valitse kosmetiikka- ja hygieniatuotteeksi niukasti pakattu tuote. Viitattu 1.11.2010. http://www.lassila-tikanoja.fi/fi/kierratysopas/Mokki/lajitteluohjeetmokilla/Sivut/Kosmetiikkajahygieniatuotteet.aspx
Järvi-Kääriäinen, T. & Leppänen-Turkula, A. 2002 Pakkaaminen-perustiedot pakkauksista ja pakkaamisesta. Helsinki: Hakapaino.
Järvi-Kääriäinen, T. & Ollila, M. 2007. Toimiva pakkaus. Helsinki: Hakapaino.
Karjalainen, L. & Ramsland T. 1992. Pakkaus-pakkausalan perusoppikirja. Helsinki: Pakkausteknologiaryhmä.
Olkkonen-Seppo. 2009. Kosmetiikka pakkausalan trendien edelläkävijänä. Viitattu 1.11.2010. http://www.packdesign.fi/Pakkaus_4_2009.pdf
Research question: Miten kosmetiikan pakkaamisesta voisi tehdä ympäristöystävällisempää?
Would you like to comment?
Log in or Sign up
Comments