No linked challenges.
No linked visions.
Turhamaisuuden markkinoilla
Osta, niin sinustakin tulee kaunis, laiha ja suosittu. Mainokset kauppaavat tuotteita, joita emme tienneet tarvitsemamme ja kiinnittävät huomiomme epäoleellisiin asioihin vartaloissamme, joita emme ole aiemmin edes huomanneet. Mainokset esittelevät täydellisiä ihmisiä ja saavat meidät pyrkimään tiettyyn muottiin.
Mainoksilta ei voi välttyä missään. Minne ikinä katseensa kääntääkin, joka paikassa hymyilee täydellisiä naisia ja miehiä kauppaamassa ja suosittelemassa tuotteita. Osta, osta, niin sinustakin tulee laihempi, kauniimpi, suositumpi ja terveempi.
Mainosten kuvastot pursuavat stereotyyppisiä täydellisyyksiä. Naisia, joilla on litteä vatsa, bikinipeppu, kauniit rinnat ja kasvot. Miehiä, joilla on lihaksikkaat käsivarret ja pikkuisen seksikästä sänkeä. Kauniit kasvot ja vartalot myyvät. Tavalliset kuluttajat selluliitteineen eivät tunnista itseään mainosten kuvastoista, vaan tunnistavat sen, mitä mainonta on saanut heidät haluamaan olla. Voikin siis sanoa, että mainonta perustuu kuluttajien mielikuville täydellisyydestä ja sen tavoittelusta.
Miksi mainonta sitten puree meihin tavallisiin tallaajiin, joilla saattaa olla selluliittia, huono iho, harottavat silmät, jenkkakahvat ja kalju pää? Mainokset tarjoavat ratkaisuja keksittyihin ognelmiin. Mainosten avulla ihminen ryhtyy kiinnittämään negatiivista huomiota omiin luonnollisiin piirteisiinsä. Selluliittihan on luonnollinen asia ja sitä on kaikilla! Mainokset saavat meidät vertailemaan itseämme mainoksissa hymyileviin langanlaihoihin, ruskettuneisiin malleihin ja hyödyntävät siten ihmisten epävarmuutta. Mainokset siis tekevät meistä epätäydellisisä näyttämällä unelmamiehiä ja -naisia. Samalla mainokset pyrkivät myymään täydellisyyttä tuotteiden muodossa. Näyttämällä täydellisiä ihmisiä, rakennetaan toivoa sille, että kuluttaja voisi olla itsekin täydellinen. Vaikka oikeastihan ihminen on täydellinen omana itsenään. Mainokset ovat vain saaneet meidät luulemaan ettemme olisi omina itsenämme hyviä. Ilman mainoksia emme välttämättä ollenkaan edes kiinnittäisi huomiota luonnollisiin piirteisiimme, joita emme kuitenkaan voi muuttaa. Meistä tulee pinnallisia täydellisyyden tavoitteilijoita.
Yhteiskuntamme perustuu markkinoille ja kulutukselle. Jotakin on toki kulutettava, että yhteiskunta ylipäätään toimii, siitä ei ole epäilystäkään. Hyvinvointivaltio tarkoittaa monelle toimivaa terveydenhuoltoa, laadukasta koulutusta, demokratiaa jne., mutta myös kykyä ostaa ja omistaa. Kovinkaan moni kuluttaja ei kyseenalaista mainontaa ja kulutusta, ei osaa, tajua tai halua. Kuluttaminen on luonnollinen asia ja osa elämää, se on yhtä luonnollista kuin autoilu. Entä mistä koko kulutushysteria johtuu? Siitäkö, että ihmisillä on nykyään liikaa vapaa-aikaa? Ennen töiden ja koulun jälkeen tehtiin kotitöitä, mutta tekniikan kehitys on antanut meille lisää aikaa. Elämään jäänyt rako täytetään tavaralla. Mainokset saavat meidät ostamaan tuotteita, joita emme edes tienneet tarvitsemamme. Menemme halpaan, meitä huijataan kuluttamaan lisää. Meistä tehdään epätäydellisiä ja meidät pyritään tehdä taas täydelliksiksi tuputtamalla tuotteita. Mitä edes on täydellisyys? Miksi täydellisyyttä tavoitellaan? Missä on kuluttajien kyky ajatella itse? Ovatko ostajat niin epävarmoja itsestään, etteivät uskalla olla ostamatta?
Research question: Mikä saa kuluttajat alistumaan mainosten aivopesulle?
Would you like to comment?
Log in or Sign up
Comments