No linked challenges.
No linked visions.
Järjestöt yritysten pikku-apulaisina
Osa järjestöistä on jo siirtynyt yritysmäisempään toimintaan, mutta onko eettisesti oikein rahastaa aatteella? Missä menee järjestön ja yrityksen raja?
Järjestöillä on jo pitkään ollut oheismyyntiä, esimerkiksi paitojen, kirjojen ja cd-levyjen myyntiä. Se ei ole mielestäni ongelma. Sensijaan minua huolestuttaa järjestöjen kasvava rooli esimerkiksi sosiaali-palveluiden tuottajana ja täydentäjänä. Tämä on ongelma useastakin syystä.
Ensinnäkin,jos järjestö keskittyy palveluiden tuottamiseen, sillä ei ole enää riittävästi aikaa varsinaiseen toimintaansa, jonka pitäisi olla tiedottamista, edunvalvontaa ja tukemista.
Toiseksi, usein järjestö ei saa myöskään tukea palveluiden tuotttamiseensa, jolloin ilman laajaa lahjottaja-verkostoa oleva järjestö joutuu tuottamaan palveluita maksullisina. Tämä on paitsi epäoikeudenmukaista asiakkaille, vastoin koko kansalaistoiminnan ja järjestötyön eettistä ajatusta hyvän tekemisestä yhdessä. Tämä lähenee liiketoimintaa.
Lisäksi, jos järjestö tuottaa uudenlaisia palveluita, kunnalla on harvoin intoa ottaa vastuuta ja siirtää palvelua itselleen. Miksi tehdä työ, jonka joku toinen voi tehdä puolestasi?
Liiketoiminta voi olla osa, hyvin pieni osa järjestön toimintaa, mutta tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että alaamme ovat polkemassa alas ihmiset,jotka eivät erota kolmatta sektoria ja yritystoimintaa toisistaan. Toivottavasti useammat järjestöt eivät lähde tähän piirileikkiin mukaan.
L�hteet:Laaksonen Harri.Sosiaalinen yritt�jyys kolmannella sektorilla - selvitys yritystoiminnan l�ht�kohdista Turun alueella.Turun Seudun ty�tt�m�t TST ry.Savion kirjapaino 2007.
Opportunity: Toimiva järjestötoiminta liiketoiminta sen pienenä osana
Threat: Järjestöt yrityksien ja valtion juoksupoikina
Would you like to comment?
Log in or Sign up
Comments