No linked challenges.
No linked visions.
Suomi-brändin C:t ja E:t
Suomi-bränditasolla imagomarkkinointimme toimii Matkailun edistämiskeskuksen luomien neljän C:n avulla
Suomi-bränditasolla imagomarkkinointimme toimii Matkailun edistämiskeskuksen luomien neljän C:n avulla: ”käheys”/”siisteys” (Cool), luovuus (Creative), vastakohtaisuus (Contrasts) ja vakuuttava (Credible) kunhan niitä täydentää aidosti ilmastomme viileydellä (Cool) ja aitoudella (Culture).
Finland-portaaleissa ja matkamessujen Suomi-osastoilla kuhisee. Suomi, Skandinavia ja Pohjois-Eurooppa on in - tosin siinä missä Ruotsi, Norja ja Virokin. Asemiemme ja satamiemme palveluntuottajat, Itämeren laivurit, ravintoloiden ja kylpylöiden johtajat ovat varsin tyytyväisiä, kun kesäsesonki alkoi etuajassa. Tosin hotellinjohtaja Pekka Kleemola Hotelli Haagasta on opettanut, että koskaan ei saa olla tyytyväinen, jos yksikin peti on myymäti.
Kotimaan perusmatkailu vetää. Helsinki-City on magneetti, ja bisnes-, kulttuuri-, meri-, tieto-, ruoka-, bailaus- ja perhematkailijat virtaavat. Lapin sesonki laajenee kummastakin päästä kohti kesää. Järviseuduille ja tuntureihin on tulossa uusia kehittämishankkeita ja jätti-investointeja, kunhan vain Finnair lennättää.
Kuusi C:tä eivät kuitenkaan ilman panostuksia riitä, sillä kaikki Itämeren matkakohteet haluavat olla luovia, impulsiivisia ja raikkaita. Kilpailijamme panevat kaupunkikonseptiensa kehittämiseen ja sydänbrändiensä rakentamiseen kerralla enemmän rahaa kuin maakunnat luontokohteittensa markkinointiin ja Opetusministeriö kulttuurivientiin monen vuoden aikana yhteensä.
Huomisen raha tehdään vihertyvällä ja punaisella sydämellä sekä lisäarvon tuottamisella eikä massakonsepteilla. Tavallinen, ulkomaalainen turisti arvostaa nyt ja huomenna maamme turvallisuutta, luontoa ja ihmisiä. Universaali nomadi haluaa vapaa-ajaltaan koskemattomaksi stailattua luontoa, unelmia ja laadukasta yhdessä tekemistä läheistensä kanssa. Hän tavoittelee uusia vivahteita elämäänsä. Hän kaipaa tasapainoa sisäisesti rauhattoman olemisensa ja ulkoisesti rauhallisen olemuksensa välille.
Nykynuori ja vaativa matkailija kiinnittävät aidosti enemmän huomiota ilmaston lämpenemiseen. Siinäpähän receptionin tytöt ja pojat saavat selittää alakoululaisille, miksi meidän hotellissa ei kierrätetä ja voi sitä riemua kun markkinointijohtaja yllätetään golflomaltaan heinäkuussa kun jokin suomalainen tähtikohde on 200.000 netkävijän kritikoitavana esim. TripAdvisoryssä valokuvien kera surkeimpana hotellina ja ekoilmestyksenä.
Huomisen liikematkailija liikkuu megakaupungista toiseen ja kertoo nähneensä jo kaiken. Hän on kokenut lohenkalastuksen Alaskassa, Davosin vaelluskokoukset ja virtuaaliavaruusmatkat. Lento- ja golfkentät sekä suurkaupungit näyttävät hänen silmissään samalta. Samat brändit ovat saatavilla Riosta Osakaan, mutta yhdessä paikassa hänkään ei ole käynyt - Astuvansalmen kävelyreitin ja kalliomaalausten yllä olevalla kukkulalla katselemassa maisemia ja ollut siellä armaimpansa kanssa puhumassa rakkaudesta.
Suomelle matkailun vienti on tuontia, jonka avulla rakennetaan myös Suomi–imagoa. Kansainvälisille hotelli- ja ravintolaketjuille Suomi on entistä potentiaalisempi markkina sekä varsinkin Barentsin alue yksi tärkeistä lento- ja liikenneyhtiöiden sekä matkatoimistojen jakelualueista. Se on myös tärkeä kiinteistöliiketoiminnan osa-alue.
Merkittävimmät pysähtymispaikkamme: lentoaseman non-schengen -alue ja itäraja säilyttävät asemansa olipa matkailustrategiamme kuinka luova tahansa.
Research question: Miten kehittää Suomen näkyvyyttä ja matkailuimagoa?
Can you solve this challenge?
or
Would you like to comment?
Log in or Sign up
Comments