No linked challenges.
No linked visions.
Vihreä kaupunki
What is the greenest city in Europe? Where can you see the most parks, the purest water, or the least cars?
Uusi maailman talous rakentuu puhtaan teknologian, Aasian, Venäjän ja kehitysmaiden markkinoiden sekä valitettavasti sotatalouden varaan. Suomen ekonominen tasapaino perustuu edelleen Nokiaan, puujalosteisiin ja raaka-ainetuotantoon, sillä muita kansainvälisiä hittituotteita ei ole.
Sosiaali- ja viherteollisuutemme (mm. koulutus, ympäristöteknologia, sosiaali- ja terveysalat) osaamisen vientiä pitää edistää, vaikka osaaminen ei ole kovin tuottava eksportti. Lähialueilla olisikin kipeä asiantuntijatarve sekä yllin kyllin ympäristö- ja infraongelmia, mutta kotimarkkinamme tarvitsevat opettajamme, insinöörimme ja terveysammattilaisemme.
SITRA ja TEKES ovat itsepintaisesti etsineet konseptoitavia tekno-, eko- ja biotuotteita, mutta valtaosa hankkeista jää paikallisprojektoinniksi. Niiden tutkimusstrategioita on muovattu teknologialähtöisyydestä asiakaskeskeiseksi. Nyt meillä hankesuunnittelijoilla meneekin muutama vuosi ihmetellessä, mitä kuluttaja oikein haluaa, vaikka projekteilla pitäisi ratkaista yhteiskunnan, ympäristön ja organisaatioiden ongelmia.
Ilman esiselvityksiäkin on ilmiselvää, että kunnat tarvitsevat rahaa, yrityksiä ja veronmaksajia sekä kansalaiset toivovat vähintään tämän hyvinvointitalouden kestävän. Nykylapset ja -nuoret tulevat kuitenkin tuomitsemaan elämänmallimme ja sakottamaan leikkaamalla eläkkeitämme armottomasti, kun todella paljastuu miten huolettomasti olemme maapalloa ja ilmastoa tuhonneet sekä luonnonvaroja tuhlailleet. Emme pysty mitenkään osoittamaan, että halusimme vain turvata heille hyvän ja turvallisen elämän juoksemalla kilpailukyvyn perässä.
Tutkija Hannu Eerikäistä soveltaen halumme halusi lisää halua. Massatuotanto kasvatti ahneutta, ja elämystalous mielihyvän etsintää. Moni kansalainen onkin muuttanut kulutuksensa suuntaa. Juuri nyt yksinkertaiset ja selkeät valinnat ovat selviytymisen takeena. Vihreys ja hyperpaikallisuus on in. Hiilijälkien on pienennyttävä!
Euroopassa maakunnat ja kaupungit kilpailevat vihreydellään ja päästöttömyydellään. Hiilijalanjälkiä pienennetään jopa Saksassa, Irlannissa ja Espanjassa panostetaan aurinko- ja tuulienergiaan. Kaikkialla investoidaan viher- ja vesialueisiin. Frankfurtiin rakennetaan päästötöntä lähiötä. Amsterdam, Tukholma, Bristol ja Kööpenhamina taas rakentavat kävelykatuja, raideverkostoja ja pyöräreitistöjä.
Suomessa on edessä laaja suunnittelutyö, jolla kasvustrategiat ja opetussuunnitelmat käännetään vihreiksi. Bioenergia ja ekotehokkuus nousevat alueiden ja keskusten keskeisiksi vetovoimatekijöiksi. Viherpesijät paljastetaan auttamattomasti YouTubessa. Hyväntekijät, kuten joulupukin lumettoman ajan hybridiauto, taas voidaan esitellä esimerkiksi netin Real Person Fictioneissa ja Twitterissä.
Lapin onkin oitis hyödynnettävä kansainvälisen Clim-ATIC-projektin tuloksia ja sen paikallisia asiantuntijoita. On tehtävä myös paljon töitä ennen kuin voimme julkistaa Lapin aidoksi biomaakunnaksi ohi Kainuun. Vähäpäästöisyys olkoon ekovisiomme!
Research question: Miten vihreä kilpailu kasvaa?
Would you like to comment?
Log in or Sign up
Comments