No linked challenges.
No linked visions.
"Talo"nuoret mukaan kansalaistoimintaan
Haasteena on nuorisotalotoiminnan uudistaminen. Järjestöjen mukaan ottaminen toiminnan suunnitteluun vertaistuki-periaatteella voisi olla ratkaisu.
Viimeisimmän Kansallisen Nuorisotutkimuksen (2010) mukaan nuoret ovat vakavasti otettavia vaikuttajia ja kuluttajia. Valion, Fazerin, Nokian, Marimekon ja Pirkan jälkeen kuudentena suosituimpana brändinä on sertifiointijärjestelmä Reilu kauppa. Hienoa, että meillä on vastuuta tuntevia nuoria tekijöitä. Mielenkiintoinen havainto on se, että Reilu kauppa on nuorten mielestä trendikäs. Toisena havaintona se, että Reilu kauppa nähdään yrityksenä, jota se ei ole. Noh, johtopäätöksenä, kunhan kuluttaminen on vastuullista, on ok olla myös trendikäs.
Ajatus nuorisotalojen ja kansalaisyhteiskunnassa toimivien järjestöjen yhteistyöstä lähti tämän tutkimuksen tulosten pohjalta. Jonkin verran järjestöyhteistyötä tehdään esimerkiksi Helsingin nuorisoasiainkeskuksen nuorten kansalaistoimiston kautta. Mutta tuleeko järjestöt vastaan nuorisotaloja? Puhuuko nuori nuorelle? Tuleeko järjestön nuori toimija puhumaan vertaisilleen nuorille taloille? Pitkään on puhuttu nuorisotalojen toiminnan uudistamispaineista. Ehdottaisinkin nyt, että aitoa kansalaistoimintaa ja kansalaisvaikuttamista tuotaisiin taloille uusilla keinoilla. Tällainen toiminta olisi ennaltaehkäisevää ja antoisaa, koska uskon, että moni taloilla käyvä nuori on vähän hukassa ja etsii uusia suuntia. Nuoret ovat avoimia, huumorintajuisia ja rehellisiä ja he haluavat olla yhteiskunnassa mukana, useat eivät vain tiedä miten.
Pääkaupunkiseudulla on paljon toimintaa sellaisille nuorille, jotka ovat oma-aloitteisia ja jo löytämässä omaa suuntaansa kansalaisyhteiskunnassa, näistä esimerkkinä toimintakeskus Happi ja kulttuurikeskus Gloria. Nuorisoasiainkeskukselta löytyy tapahtumia tanssiin, musiikkiin ja teatteriin liittyen, mutta nämä tapahtumat eivät tavoita kaikkia nuoria, varsinkaan niitä sivussa olevia. Nuorisoasiainkeskuksella on myös monia muita arvokkaita toimintapaikkoja ja asiantuntemusta yllin kyllin, joten tällainenkin järjestöyhteistyö voisi olla mahdollista. Paikkaansa etsiville nuorille ei ole oikein muuta, kuin talotoiminta ja juuri heidät pitäisi saada aktivoitua. Heissä on käyttämätöntä potentiaalia, virikkeitä on vain liian vähän. Toiminnan tulee olla tasokasta, mutta ei liian haastavaa. Mukaan lähtemisen kynnys tulisi pitää matalalla.
Jokainen haluaa tuntea itsensä tärkeäksi ja merkittäväksi palaseksi maailmassa. Kaikille tätä merkittävää tunnetta ei synny esimerkiksi huonojen kotiolosuhteiden vuoksi. Siksi on tärkeää, että syrjäytymisen sijaan nämä nuoret löytävät oman itsensä ja paikkansa yhteiskunnassa kansalaistoiminnan kautta.
Research question: Miten nuoret saadaan mukaan yhteiskuntavaikuttamiseen?
Can you solve this challenge?
or
Would you like to comment?
Log in or Sign up
Comments