No linked challenges.
No linked visions.
Skenaario 1 Hyvinvointia ja turvallisuutta teknologialla
Tämän skenaarion taustalla on, että teknologia ratkaisee ongelmat ja tuo avun niille, joilla siihen on varaa. Palveluita tarvitaan paljon, mutta rahaa niiden tuottamiseen ei välttämättä ole.
Teknologialähtöisen tulevaisuuden lähtökohtina toimii monenlaisia oletuksia. Hidas talouskasvu ja kasvava palveluiden kysyntä ajavat etsimään uusia ratkaisuja, jolloin katseet kääntyvät tekniikan tuomiin mahdollisuuksiin. Yhteiskunnassa on vahva halu säilyttää laaja hyvinvointivaltio, ja toisaalta valtio panostaa teknologian kehitykseen. Yksityisen ja kolmannen sektorin rooli heikkenee ja toimii vain julkisia palveluita tukeva. Maailma kehittyy yksilökeskeiseksi, yhteisöllisyys heikkoa ja odotukset kohdistetaan ”virallisiin” auttajiin
Tämän kehityksen seurauksena julkiset hyvinvointi- ja turvapalvelut pystytään turvaamaan kyllä turvaamaan, mutta se edellyttää etäteknologian hyödyntäminen haja-asutusalueilla, lähipalveluita voidaan tarjota vain kasvukeskuksissa. Koska kustannustehokkuus tärkeintä, asiakkaan rooli jää vähäiseksi. Yhteistyö julkisen sektorin ja yksityisen ja kolmannen sektorin välillä on heikkoa eikä toimi.
Itsenäiseen kotona selviytymiseen tällä on monenlaisia vaikutuksia. Kotihoidon ja laitoshoidon välillä valinnat tehdään kustannuslähtöisesti: ikäihmisiä hoidetaan kotona niin kauan kuin se on taloudellisesti kannattavaa, ulkoiset turvallisuusuhat hoidetaan esim. valvontakameroilla. Kotihoito painottuu etäteknologiaan, automaatioon ja robotiikkaan. Myös henkilökohtaista vuorovaikutusta pyritään hoitamaan virtuaalisesti niin paljon kuin mahdollista. Lähihoivaa saa yksityiseltä sektorilta rahalla, samoin henkilökohtaisia turvallisuuspalveluita.
Modified 2011-11-01 09:08:17
Opportunity: Tekniikan kehitys turvaa hyvinvointivaltion ja tuo ratkaisut palveluiden tuottamiseen ja ongelmiin.
Threat: Yhteisöllisyys katoaa ja yksilöt joutuvat selviämään itsekseen teknologian varassa.
Would you like to comment?
Log in or Sign up
Comments
On erittäin kapeakatseista tuijottaa vain kustannusten lukuja. Jos raha toimii jatkossa vielä, kuten nyt jo tekee, hyvinvoinnin ja turvallisuuden mittarina, on meillä jossain vaiheessa iso remontti asennemuutoksen kanssa. Itselleni on jo lapsena opetettu, ettei raha ole hyvinvoinnin tae. Miksi siis viemme sitä siihen suuntaan?
Teknologian näkökulmasta on ajateltava asiaa laadulliselta kannalta. Meidän ei kannata tuottaa näennäisiä palveluita, joiden henkinen haitta on suurempi, kuin taloudellinen hyöty. Teknologian on oltava ihmislähtöistä ja palveltava jotain tarkoitusta, ei toimia vastuun siirtäjänä.
Muutoinkin esimerkiksi sosiaalisuus facebookin kautta tuntuu jo nyt erittäin näennäiseltä. Henkisten murheiden jakaminen muden kanssa ei onnistu läheskään yhtä hyvin, kun tunne kuuntelijan läsnäolosta puuttuu. Ei voida luottaa yksin teknisiin apuvälineisiin henkisen hyvinvoinnin takaajana.
Hauskanpitoa, viihdykettä ja sosiaalisuutta voidaan ja tulee lisätä osaksi teknisiä ratkaisuja. Esimerkiksi vanhus, jolla on muistisairaus, asuu kotona ja saattaa eksyä ulos lähtiessään. Jos pelkän kulunvalvonnan ja hälytysten sijasta teknisiin ratkaisuihin lisättäisiin viiihdykettä, niin tarve kotoa lähtemiselle vähenisi.
http://www.laurea.fi/fi/tutkimus_ja_kehitys/julkaisut/Tutkielmat_raportit_B_sarja/Documents/B44.pdf
Toisaalta taas, koska suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja pois työelämästä, jotain on keksittävä paikkaamaan heidän jättämänsä työvoimapula. Maahanmuutto ei ole niin runsasta, että sieltä saataisiin vastauksia, eli teknologiasta on pakko hakea ratkaisuja. Mitä kaikkea ylipäätään voidaan korvata teknologialla? Teknologian hankintakustannukset saattavat - ainakin aluksi - olla korkeat, mutta käyttökustannukset varmasti halvemmat kuin uuden henkilöstön palkkaaminen. Faktahan kuitenkin on, ettei mikään määrä teknologiaa korvaa inhimillistä tekijää.