No linked challenges.
No linked visions.
Onko lokerointi välttämätöntä?
Onko ihmisten helpompi olla, kun osaa sijoittaa itsensä tiettyyn lokeroon?
Olen seurannut Keskisuomalaisen verkkolehden Uskonto ja elämänkatsomus keskustelupalstaa, jossa olen kiinnittänyt erityistä huomiota Terve hetero otsikkoiseen keskusteluun. Keskustelun aloittaja haluaa saada kommentteja aiheesta, että millainen on terve hetero ja mitä heteroseksuaalisuus yleensä käsittää. Nimimerkki MT kertoo että, kyse on heteroseksuaalisuuden käsittelystä seksuaalisuuden ilmentäjänä. Erityiskysymyksenä terve hetero. Hän kysyy siis, mitä heteroseksuaalisuus on (KSML.fi 2010)? Keskustelun kommenttien taso on moninainen ja heterotermiä pohditaan näissä monelta kannalta. Terveen heteron määrittely ei ollutkaan niin yksinkertaista, mitä moni voisi luulla ja MT saakin vastauksiksi useita kyselyjä ja ihmettelyjä omista tarkoitusperistään.
Kyseisestä keskustelusta herää useita kysymyksiä. Mikä on ihmisten perimmäinen tarve luokitella omaa seksuaalisuuttaan niin kovin tarkasti? Onko ihmisten helpompi olla, kun osaa sijoittaa itsensä tiettyyn lokeroon? On totta, että kategoriointi ja stereotypiat auttavat meitä jäsentämään maailmaa. Kun asiat ja ilmiöt ovat omissa lokeroissaan, on meidän helpompi käsitteellistää nämä ilmiöt, kun voimme puhua niistä tietyillä termeillä. Voiko elämässä kaikki kuitenkaan olla niin mustavalkoista, että minä kuulun tähän ja sinä tuohon ryhmään?
Lokerointi ajatuksesta pääsemme heteronormatiivisuus ajatteluun. Miksi edelleenkin tämä on vallitsevana ajatuksena niin työelämässä kuin myös kouluissa? Heteronormi sulkee pois monia vaihtoehtoja ja kaventaa kuvaamme inhimillisestä monimuotoisuudesta. Oletus naisten ja miesten ”oikeasta” feminiinisyydestä ja maskuliinisuudesta jättää ulkopuolelle ihmiset, jotka eroavat tästä mallista. Heitä ovat ihmiset, jotka ovat seksuaalisesti kiinnostuneet samaa sukupuolta olevista, jotka seurustelevat tai asuvat parisuhteessa samaa sukupuolta olevan kanssa sekä itsensä lesboiksi, homoiksi tai biseksuaaleiksi määrittelevät ihmiset (Lehtonen 2004,17). Lehtonen on tutkinut paljon kouluympäristön heteronormatiivisuutta, jossa nuoret eivät välttämättä ole halunneet kategorioida itseään tiettyyn ryhmään vaan kertovat olevansa ei-heteroseksuaalisia.
Homofobisesta häirinnästä kärsivät niin oppilaat kuin opettajat, seksuaalisesta suuntautumisestaan riippumatta. Kiusaamisen syy voi olla myös oletus kuulumisesta vähemmistöön. On huolestuttavaa, että Suomessa ei ole koottua tietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemasta kouluissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulisikin selvittää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa suomalaisissa peruskouluissa. Opetusministeriö selvittää jo nyt sukupuolten tasa-arvoa ja käytäntöjä kouluissa. Tämä on hyvä alku, joka auraa tietä myös seksuaalivähemmistöjen tilanteen parantamiseksi, sillä kyse on monin osin sukupuolistereotypioiden rikkomisesta (Laavi 2010). Elina Laavi peräänkuuluttaa Setan Blogissa kouluihin tasa-arvoisempaa kohtelua kaikille.
Suvaitsevaisuus ja kaikenlaisen ”erilaisuuden” hyväksyminen auttaisi nuoria kasvamaan rohkeiksi, innovatiivisiksi ja terveiksi aikuisiksi. Lapsilla ja nuorilla pitäisi olla itsestään selvä oikeus saada kasvaa ilman heteronormatiivisia oletuksia vapaasti toteuttaen itseään. Ilman heteronormatiivisia oletuksia ei tarkoita myöskään sitä, että silloin oletetaan heidän seksuaalisuutensa olevan jotenkin ei-heteronormatiivinen. Ylipäänsä kaikkiin tulisi suhtautua samalla tavalla ja opetukseen tulisi sisällyttää seksuaalisuuteen liittyviä opetuksia tasapuolisesti koskien kaikkia mahdollisuuksia.
KSML.fi 2010. Keskustelu – Uskonto ja elämänkatsomus – Terve hetero, osa 2 http://www.ksml.fi/mielipide/keskustelupalsta/posts/list/8829.htm
Lehtonen, Jukka 2004. Heteronormi –koulujen moninaisuuden pysäyttäjä. Julkaisussa Tuomaala, Ellen & Toiviainen, Hanna & Koivisto, Sami ym. Sysäys SEIS-projektin julkaisu, 17-19. http://www.yhdenvertaisuus.fi/mp/db/file_library/x/IMG/11502/file/sysays1_2004.pdf
Seta.fi. Laavi, Elina 2010. Homot kouluissa rakentavat Suomen menestystä. http://www.seta.fi/blogi.php?aid=17369
Research question: Onko ihmisten helpompi olla, kun osaa sijoittaa itsensä tiettyyn lokeroon?
Would you like to comment?
Log in or Sign up
Comments
Asioilla on aina puolensa ja puolensa. Jokaisella henkilöllä on omat syynsä elellä niinkuin parhaaksi näkee, mutta myös ulkopuolinen maailma vaikuttaa paljon.
Toiset ihmiset kurkkivat ikkunoistaan ja availevat oviaan sekä tuulettavat välillä.
Kolmannet pitävät ovensa aina auki ja rullaavat katonkin niin että aurinko paistaa suoraan sisälle. Samalla saattaa kuitenkin sataa ja kamala haju levitä naapurin kompostista sisälle.
Mutta kenellä on helpoin olla? Sen tietää vain jokainen itse.