No linked challenges.
No linked visions.
Teknologiaosaajilla hyvintointia ja turvallisuutta
Skenaario 1. Hyvinvointia ja turvallisuutta teknologialla. Tässä skenaariossa pyritään vastaamaan kasvavaan palveluiden kysyntään teknologialla.
Väestö ikääntyy ja hyvinvointipalveluiden kysyntä kasvaa. Samaan aikaan työikäisen väestön määrä vähenee. Asenneilmasto ei suosi maahanmuuttajien palkkaamista paikkaamaan työvoimapulaa. Vaikka talouskasvu on heikkoa, halutaan Suomessa kuitenkin säilyttää laaja julkisten hyvinvointipalveluiden verkosto. EU asettaa toiminnan kansainvälisen kontekstin säädöksineen, joita Suomenkin on noudatettava; Talouden tasapaino nähdään valtioiden ensisijaisena tavoitteena. Ratkaisuna kasvaviin terveydenhuollon kustannuksiin nähdään panostaminen teknologisiin ratkaisuihin ja niiden kehitystyöhön. Teknologian avulla laajamittaisetkin hyvinvointipalvelut pystytään tuottamaan rajallisilla resursseilla. Suomessa uskotaan, että terveysteknologiaan panostamalla avataan myös kansainvälisiä kasvumahdollisuuksia pienille ja ketterille suomalaisyrityksille.
Vaikka terveysteknologian saralla yksityisen sektorin rooli on merkittävä, jää hyvinvointipalveluiden tuottamisessa yksityisen ja kolmannen sektorin rooli lähinnä julkista sektoria tukevaksi. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä hyödynnetään silloin, kun se on julkiselle sektorille kannattavaa. Teknologiaan turvaava palvelujärjestelmä edellyttää huoltovarmuutta ja riskitietoisuutta, esimerkiksi tietoturvaan liittyvissä kysymyksissä. Julkinen sektori hyödyntää turvallisuuskysymyksissä yksityisiä asiantuntijayrityksiä, joilla teknologiayritysten tavoin syntyy paljon uutta liiketoimintaa. Haja-asutusalueella etäteknologiaa hyödyntäviä turvallisuuspalveluita käyttää yhä useampi omaa turvallisuuden tunnetta lisäämään. Erilaisissa turvapuhelimissa ja –rannekkeissa hyvinvoinnin ja turvallisuuden näkökohdat yhdistyvät.
Kustannustehokkuus on palveluiden tuottamisessa tärkeää. Etäteknologian avulla julkiset hyvinvointi- ja turvapalvelut pystytään turvaamaan myös haja-asutusalueilla. Lähipalveluita tuotetaan vain kasvukeskuksissa. Ikäihmisiä hoidetaan kotona teknologian avustuksella niin kauan kuin se on taloudellisesti kannattavaa. Palveluita kehitettäessä ymmärretään kuitenkin, että niitä on kehitettävä käyttäjälähtöisesti, jotta uusille teknologioille saadaan käyttäjien hyväksyntä. Jotta teknologiaa voidaan hyödyntää myös sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, lisätään palveluihin myös viihteellisiä elementtejä. Myös käyttäjien omia mahdollisuuksia tuottaa sisältöjä toisilleen kehitetään. Käyttäjälähtöinen palveluiden toteutus saa ihmiset luottamaan julkiseen sektoriin palveluiden tuottajana, vaikka resurssit ovatkin rajaliset. Näin hädän hetkellä turvataan ensisijaisesti julkiseen sektoriin. Yksityiseltä sektorilta palveluita haetaan lähinnä lisänä julkisen sektorin palveluille. Erityisesti syrjäseuduilla, kun teknologia ei enää pysty takaamaan päivittäistä turvallisuutta ja hyvinvointia, vaihtoehtona on joko kasvukeskukseen siirtyminen tai yksityiseen palveluntarjontaan turvautuminen.
Esimerkkejä palveluista erityisesti tässä skenaariossa:
- Kunnan helpdesk-palvelukeskukset, joista saa tukea vuorokauden ympäri. Isot volyymit tuovat kustannustehokkuutta.
- Helppokäyttöiseen, kaksisuuntaiseen virtuaaliyhteyteen pohjaavat palvelut, jotka on suunniteltu tukemaan ikäihmisten kotona selviytymistä
- Etämittarilaitteet, joilla voidaan reagoida nopeasti ennaltaehkäisevästi ongelmiin
- Vuokralaitefirmat, joilta voi vuokrata tarpeelliset laitteistot esim. lyhytaikaiseen käyttöön
- Helppokäyttöiset pakettiratkaisut teknologiapalveluihin
- Turvapuhelimen sijaan turvascreeni, josta ikäihmisen tavoittaa kotona sekä näkee heti avun tarpeen. Käy myös käyttäjien keskinäiseen vuorovaikutukseen
- Automatisoidut, robottisuihkut
- Jääkaapinvalaisulaite, joka välittää suoraan kauppaan tiedon tarvittavista ruokatarvikkeista (esim.
Modified 2011-12-14 06:24:01
Opportunity: -
Threat: -
Would you like to comment?
Log in or Sign up
Comments