Added: 27.11.2009 14:49
Linked challenges:
No linked challenges.
Linked visions:
No linked visions.
Viewed 184 times
This content has been translated from Finnish. [Show original]

Syömisen tulevaisuus 2030: Teknoelämää

Ihmiset ovat tottuneet keinotekoiseen makuun vuosien saatossa. Hiljalleen ero keinotekoisen ja todellisen välillä on hämärtynyt

Mitä ruoaksi huomenna? eli MIRHAMI-hankkeessa tutkittiin ruoan kulutusta vuonna 2030. Ruoka ja syöminen elävät vahvasti mukana yhteiskunnan muutoksessa, ja näin tulevaisuuden muutokset tulevat näkymään kuluttajien toimintaympäristössä – myös ruokapöydissä ja ostoskärryissä. Tulevaisuuden ruoan kulutusta on lähestytty neljästä skenaarioista käsin, jotka tarjoavat toisistaan poikkeavan tulkinnan tulevaisuudesta.

Teknoelämää -skenaariossa koetellaan luonnollisuuden rajoja: ero keinotekoisen ja todellisen välillä on muodostunut häilyväksi vuonna 2030. Terveyden edistämisestä on tullut kansallinen vaatimus, jonka nimissä jopa perinteisiä raaka-aineita on korvattu keinotekoisilla raaka- ja lisäaineilla. Osa alkutuotannosta tapahtuu laboratorioissa ja teollisen massan tuotanto on niin taidokasta, että sitä on vaikea erottaa aidoista raaka-aineista valmistettuun tuotteeseen.

Ihmiset ovat tottuneet lisäaineilla tuotettuun teolliseen makuun, joka mukailee aidoista aineksista saatavaa makua. Ruokavaliossa ei juuri näy aitoja eläinperäisiä raaka-aineita, ja ajatuskin niistä voi tuntua ruokailijasta vieraalta. Synteettinen liha on suosittua ja sitä pidetään puhtaana ja eettisenä vaihtoehtona.

Vuoden 2030 teknoelämää -skenaariossa keinotekoiset ja luontaiset ainesosat ovat sekoittuneet. Raaka-aineista tuleekin harvinaista luksusta ja yksi syy siihen on, että patentoidut kasvilajikkeet uhkaavat alueiden alkuperäistä kasvistoa. Tietyt ruoka-aineet toimivat huumeiden tavoin, jotka aktivoivat ihmisissä riippuvuusgeenejä. Ruokakysymykset nostavat esiin vedestä, energiasta ja ympäristöstä käytäviä poliittisia konflikteja, puhumattakaan kysymyksistä ihmisten oikeudesta puhtaaseen ruokaan ja omaehtoiseen ruoantuotantoon.

Vastareaktiona jotkut suomalaiset ”harrastavat syömistä” eli he nostavat esiin eri aikakausille tyypillisiä ruoanvalmistustapoja ja ruokia. Esimerkiksi makkaran käristämistä nuotiolla pidetään suomalaisena ja ruoanlaittotaitoa halutaan siirtää suvussa eteenpäin.

Suurimmalla osalla ihmisistä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta vaikuttaa ruoantuotantoon. Ruokahuollon tehokkuuden nimissä suuri osa ruoantuotannosta on siirretty isoihin laitoksiin, joten ihmisillä ei ole juurikaan sananvaltaa siihen, millaista ruokaa on tarjolla.

References:

Kirveennummi, A., Saarimaa, R. & Mäkelä, J. (2008.) Syödään leväpullia pimeässä. Tähtikartastoja suomalaisen ruoan kulutukseen vuonna 2030. Tulevaisuuden tutkimuskeskus.

Opportunity: Ruoantuotannon ympäristähaitat minimoitu

Threat: Keinotekoiset kasvilajikkeet uhkaavat alueiden alkuperäistä kasvistoa

Do you have ideas for this vision? or

Would you like to comment?

Log in or Sign up